Tietoa yhdistyksestä

Tietoa Valkjärvestä

Valkjärven kunnostus
Happimittaukset
Viistokaikuluotaus
Tutkimusvälineistöä

Palaute

Yhteystiedot

 Etusivu

Valkjärven viistokaikuluotaus 2005

Jouni Leinikki, Alleco Oy

Pro Valkjärvi ry ja KEHU ry tilasivat Alleco Oy:ltä 27.5.2005 Klaukkalassa sijaitsevan Valkjärven pohjan tutkimisen viisto- ja syvyyskaikuluotaimilla. Työ on osa Valkjärven kunnostustyötä ja sen tulosten avulla voidaan tehostaa hoitokalastusta. Viistokaikuluotaimen avulla etsitään kohteita, jotka voivat estää nuottaamista.

Syvyysluotauksen avulla on tarkoitus tarkistaa järven syvyystietoja. Järven suurimmaksi syvyydeksi on ilmoitettu 13,5 metriä, mutta vuonna 1998 mitattiin vettä enimmillään vain 12,2 metriä.

Tässä tutkimuksessa käytetty viistokaikuluotain on tyypiltään Imagenex Sport Scan. Laite on veneen perässä vedettävä torpedo, jonka pyrstössä on kaksi sivuille alaviistoon suunnattua anturia. Myös luotaimen elektroniikka on pyrstöosassa ja veneessä kaapelin päähän kytketään virtalähde ja tietokone, joka erityisen ohjelman avulla tallentaa luotaimen tuottamaa kuvaa. Luotauksen aikana vain oikeanpuoleinen kanava oli käytössä, kaistanleveys 90 metriä, äänitaajuus 330kHz. Anturi on suunnattu 20° alaviistoon. Äänipulssi muodostaa keilan, jonka kulma on 60° pystysuunnassa ja 1,8° sivusuunnassa.

Sijaintitiedot kerättiin kahdella erillisellä GPS satelliittipaikantimella, tyypeiltään Garmin 12XL ja Garmin GPS 72. Tietojen tallentamiseen käytettiin suomalaista Alpha Point AP1200 Navi PC tietokonetta.

Syvyysluotaimena käytettiin Simrad IS15 200 kHz luotainta, jonka lähettämät NMEA 0183 lausekkeet tallennettiin viistokaikuluotauksen aikana tietokoneelle.

Viistokaikuluotaus

Viistokaikuluotain mittaa lähettämiensä ultraäänipulssien kaikuja nimensä mukaisesti viistosti sivuilta. Tuloksena syntyy pohjasta suoraa ylhäältä päin näkyvä kuva. Voimakkaimmin ääntä heijastavat pinnat näkyvät vahvemmin ja niiden takana näkyy varjo, jonka avulla voidaan esimerkiksi arvioida kohteen korkeutta pohjasta. Ääni heijastuu erilaisista rajapinnoista erilailla. Voimakkaita kaikuja antavat vedessä kivi ja ilmakuplat. Näin esimerkiksi kalojen uimarakot tai vesikasvien ilmaputket näkyvät kaikukuvassa yhtä voimakkaina kuin kivet. Runsaasti vettä sisältävät aineet, kuten pehmeä pohjasedimentti tai vettynyt puu antavat heikon kaiun.

Tässä tutkimuksessa pyrin löytämään kaikki mahdolliset kohteet, joista kaikkia ei voi varmasti tunnistaa kaikukuvasta. Kohteiden tunnistaminen perustuu kaiun voimakkuuden lisäksi kohteen muotoon. Pitkulaiset esineet tulkitsin yleensä puunrungoiksi. Niiden antaman kaiun voimakkuus voi vaihdella hyvin paljon, sillä osa rungoista on hyvin vettyneitä ja osa taas sisältää kaasuja. Pohjasta esiin kohoavat kalliokielekkeiden päät voivat myös muistuttaa muodoltaan tukkeja.

Epämääräisemmät, pyöreähköt kohteet tulkitsin yleensä kiviksi. Osa näistä voi olla kaloja tai jopa tiheitä kalaparvia, jotka ovat olleet paikalla vain luotaushetkellä. Nuottauspaikkojen valinnan kannalta tämä on ongelmallista, sillä vain kivet estävät nuottaa kulkemasta. Järven pohjoispäässä vesikasvillisuus näkyy kaikukuvissa selvinä alueina, joiden sisällä mahdollisesti olevat muut kohteet jäävät kasvillisuuden peittoon.

Viistokaikukuvat käsiteltiin Chesapeake Technologies yhtiön SonarWeb ohjelmistolla georeferoiduksi mosaiikkikuvaksi (liite 3), joka siirrettiin paikkatietojärjestelmään. Paikkatietojärjestelmässä kuvan päälle merkittiin siinä näkyvät kohteet.

Syvyysluotaus

Syvyystieto tallentui kahden sekunnin välein, mikä käytetyllä 3-4 solmun ajonopeudella merkitsee 3-4 metrin matkaa. Syvyyskäyrien piirtämistä varten kerätty syvyysaineisto suodatettiin, jotta mittauspisteiden välinen etäisyys pysty- ja vaakasuunnassa saataisiin sopivan tasaiseksi. Samalla poistettiin mm. ilmakuplista syntyneet virheet.

Sijainti

Toisen paikantimen tiedot liitettiin viistokaikuluotaimen kuvaan ja toiset syvyystietoon. Sijaintitietojen tarkkuus riippuu GPS:n toiminnasta. Yleensä tarkkuus on 4-5 metriä, mutta häiriötilanteissa tarkkuus heikkenee. Valkjärvellä etenkin Garmin GPS 72:lla oli ajoittain ongelmia pitää yhteyttä satelliitteihin. Aineiston jälkikäsittelyn aikana verrattaessa viistokaikukuvaa maanmittauslaitoksen toimittamaan rantaviiva-aineistoon vaikutti siltä, että tarkkuus oli yleensä kohtuullisen hyvä.

Tulokset

Viistokaikuluotain paljasti kaikkiaan 490 kohdetta, joiden lajit on esitetty taulukossa 1. Taulukko, jossa kaikki kohteet on lueteltu, on liitteessä 1 ja niiden perusteella laadittu kartta liitteessä 2.

Liite 1:
kaikki kohteet

Liite 2:
kohteet kartalla

Liite 3: kaikuluotauskartta

Liite 4:
Syvyyskartta