Tietoa yhdistyksestä

Tietoa Valkjärvestä

Valkjärven kunnostus
Happimittaukset
Viistokaikuluotaus
Tutkimusvälineistöä

Palaute

Yhteystiedot

Etusivu

Happimittaukset 2005

Pro Valkjärvi -yhdistys mittasi kevättalvella ja kesällä 2005 Valkjärven syvänteen lämpötilaa ja happipitoisuutta kannettavalla Marvet Junior happimittarilla, jonka anturin kaapeli riitti koko vesipatsaan mittaamiseen. Mittaukset tekivät Antti Ahlström ja Erika Kuusilinna.

Kevättalven mittaukset tehtiin jään päältä. Lämpötilakaaviosta näkyykin selvästi, että syvällä vesi oli noin 4 asteista, mutta jään lähellä selvästi kylmempää, vain noin 1,5 asteista.

Kesällä pintavesi lämpeni yli 20 asteeseen ja pohjallakin lämpötila nousi yli 15 asteeseen. Harppauskerros näytti olleen noin 5-6 metrin välillä. Huomaa alemman vesikerroksen hidas lämpeneminen, harppauskerroksen alla korkein lämpötila saavutettiin vasta kun pintavesi oli alkanut jo selvästi viilentyä.

Talvella normaali päällysveden happipitoisuus on 12-13 mg/l ja kesällä 8-9 mg/l. Happipitoisuus oli talvella koko vesimassassa kohtuullinen, ainoastaan aivan pohjalla oli muuta vesimassaa selvästi vähemmän happea. Kesällä happipitoisuus alemmissa vesikerroksissa (erityisesti harppauskerroksen alla) laski voimakkaasti kesäkuussa ja 5m ja sitä syvemmissä vesikerroksissa happipitoisuus oli alimmillaan elokuussa, noin 2-3 milligrammaa litrassa.  

Normaalioloissa 5 mg/l happipitoisuus riittää useimmille kalalajeille kaikissa elämänvaiheissa. Yli 3 mg/l happipitoisuuksilla ei yleensä esiinny kalakuolemia. Laajamittaisia kalakuolemia esiintyy kylmän veden aikana vasta alle 0,5–1,0 mg/l happipitoisuuksilla. Eri kalalajien ja kalojen eri elämänvaiheiden vaatimukset hapen suhteen vaihtelevat huomattavasti. Lohen, taimenen, siian ja muikun menestymiseksi happipitoisuuden tulisi olla vähintään 3,5–4 mg/l. Kalojen viihtyvyys heikkenee kuitenkin jo happipitoisuuden laskiessa alle 7–8 mg/l. Hauki tulee toimeen vielä noin 2 mg/l happipitoisuuksilla. Ahvenen, särjen ja lahnan selviämisen kannalta happipitoisuuden tulisi olla vähintään 1,2–1,5 mg/l (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus).

Kesällä suurin osa Valkjärven kaloista lieneekin ylimmässä 5 metrin vesikerroksessa. 

Hapen kyllästymisaste tarkoitta sitä, kuinka paljon happea veteen on liuenneena. Se vaihtelee lämpötilan mukaan, sillä kylmään veteen "mahtuu liukenemaan" enemmän happea kuin lämpimään.

Kyllästysasteessa näkyy sama kesäinen hapenpuute alusvedessä, huomattavaa kuitenkin siis on, että missään vaiheessa happipitoisuus ei ole ollut aivan nollan tuntumassa, jolloin hapenpuute saattaisi aiheuttaa ravinteiden liukenemista fosforiyhdisteistä.

Kesällä kyllästysaste on 1-2 metrin syvyydessä yli 100% mikä viittaa voimakkaaseen leväkukintaan pintakerroksessa (levät tuottavat happea pintakerrokseen).

Mittausten perusteella siis täydellistä hapettomuutta ei kesällä esiintynyt,  voimakkaan pintatuotannon ja alusveden huonohkon happipitoisuuden perusteella järven tila on tyydyttävä.